antti ja minä täytettiin kolme vuotta. en osaa päättää onko se pitkä vai lyhyt aika.
en tiedä miten uskallan, mutta pakko on tuo pitkätukka tänne asuntoon yksin jättää, sillä
onneksi olen huomenna prahassa ja olen siellä vielä keskiviikkoon asti ja olen siellä parhaan ystäväni kanssa eikä mua haittaa oikeastaan kauheasti edes se, että söin juuri pitkäksi kasvaneet kynteni lyhyiksi.
(pariisin kevättä ja kysymys päässä; opinkohan juomaan olutta?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti